Blogia seurannaille anteeksipyyntö, ettei ole tullut päivitettyä vähään aikaan. Meni käämit, kun viimeksi kirjoittelin pitkän tarinan, ja sitten tallennusvaiheessa Vuodatus hyytyi.

No, siitä viisastuneena:"Kirjoita ensin koko juttu jollain muulla työkalulla, ja sitten kopioi teksti tänne julkaistavaksi" - vanha ohje, mutta aina yhtä hyvä.

***

Eniveis, tuli syyskuussa oltua sitten oikein kunnon mainingeissa. Ilmatieteen laitoksen statistiikan mukaan merkitsevä aallonkorkeus oli 23. päivä pari metriä, ja voin vakuuttaa, että pitää paikkansa. Ei tullut tuota tarkistettua ennen lähtöä, sillä tuuli ei ollut mikään kova, 8-9 metriä sekunnissa.

Vaan kuinka pärjäsi Hallinpoika moisessa kelissä? Liukunopeuksista oli turha puhua, puksutettiin vasta-aallokkoon semmoista 12-14 km/h, kierroksia koneessa kolmisen tuhatta. Vettä tuli tuulilasille koko ajan ja välillä koko veneen ylikin, mutta meno oli turvallisen oloista. Naureskeltiin, että turha mennä Lintsille, kun voi mennä veneilemään. Ajatus oli, että oltaisiin menty maihin Länsitontulle, siellä kun on mainio luonnonsatama itäpäässä. Laskelmoin, että sinne eivät etelästä vyöryvät mainigit yltäisi, vaan painuisivat siististi ohi. Vaan ei, möyryävä meri painoi vettä tuohon poukamaan semmoisella voimalla, ettei sinne kannattanut ehdoin tahdoin mennä venettään rikkomaan. Länsitontun pohjoispuoli oli kohtuullisen rauhallinen ja kokeilimmekin siinä ankkuroitumista, mutta ankkuri ei saanut otetta kivisestä pohjasta. Aikamme touhuttuamme päätimme antaa periksi, sillä paluumatka aallokossa veisi myös rutkasti aikaa.

Ja veihän se. Myötäaallokossa, kun parimetriset mainingit työntelivät tasaperäistä venettä, alkoi jo vähän hirvittää. Sain mennä koko lailla kieli keskellä suuta, ettei meri kiepauttanut venettä poikittain. Jonkin ajan kuluttua sain juonesta kiinni, ja ruori viuhui edestakaisin, kun ennakoin aaltojen liikkeitä. Aikaa meni, mutta lopulta päästiin sisäsaariston suojiin. Täällä aallokko oli enää vajaa puolimetristä ja terävää. Kotisatamaan pääsy tuntui kivalta, jatkuva skarppaaminen paluumatkalla väsytti.

***

Kauden viimeinen reissu tuli tehtyä tämän viikon maanantaina, kun vein veneen talviteloille. Myyjäliike otti veneen huostaansa, ja hydrauliohjaus katsotaan läpi. Samalla tehdään koneen talvihuolto. Keväälllä saan puhtaan, huolletun veneen, tuoreella myrkkymaalikerroksella varustettuna avaimet-käteen periaatteella.

Tuo keikka olikin ensimmäinen, jossa ajelin pidemmän matkan pimeässä. Ilman hyvää plotteria olisin eksynyt pahemman kerran. Toinen hyödyllinen väline oli asentamani työvalo - kun plotteri näytti, että viitat ovat lähellä, laitoin valon päälle. Heijastimet näkyivät hyvin, ja viitat oli helppo paikallistaa. Viitat ohitettuani valo pois ja suunta seuraavaa pistettä kohti. Suurin ongelma oli paikallistaa pimeässä myyjäliikkeen laituripaikka isosta satamasta.


***

Suorityskykyä ja polttoaineen kulutusta en ole Hallinpojassa koskaan tarkasti mitannut, mutta tässä hieman kokemusperäistä infoa. Nämä koskevat sitten kohtuullisen sileää keliä:
- Rajoitusalueille sopivin kierrosnopeus on n. 1800 rpm. Nopeutta on tuolloin juuri vajaat 10 kh/m. Kierroksia nostettaessa nopeus kasvaa suunnilleen kaavan 300rpm = 1,5 km/h.
- Reilussa kolmessa tuhannessa alkaa vene haluamaan liukuun, ja perä painuu syvemmälle.
- Vene liukuu sujuvasti kierrosalueella 4000-4600 rpm, jolloin nopeutta on 28 - 38 km/h.
- Kierroksia nostettaessa nopeus ei paljoa kasva. GPS:llä mitatut huiput olivat vain reilu 40 km/h, huippukierrokset n. 5700. Potkuri kavitoi herkästi yli 5000rpm kierroksilla.

Semmoinen mutu on, että lukuunottamatta tuota liukukynnysaluetta, ei kulutus normaalikäytössä hirveästi vaihtele. Jos raaskin asennuttaa veneeseen kunnon kulutusmittarin, niin laitan tänne tarkempia lukemia. Toinen mikä mietityttää, on tuo kavitointi. Potkuri taitaa luistaa aika pahoin, sillä nopeus ei huippukierroksilla juuri kasva. Rosteri saattaisi auttaa asiaa.

Talven mittaan on varmaan vähän hiljaisempaa. Nikkaroin uuden, jämerämmän kattopaneelin ja laitan siihen laadukkamman sähkökeskuksen - asennus jääkin sitten kevääseen. Lämppäri (käytetty) on hommattu, ja sen ajattelin huoltaa ja koekäyttää. Siinäpä ne pääsääntöisesti onkin, talven hommat veneilyrintamalla.

Edit 25.11.09: korjattu typoja